Viuhaa viikset, heiluu häntä,

työtä paljon on.

Juostaan alla sananjalkain,

touhu loputon.

Niin laulettiin eräässä lastenlaulussa metsähiirosista. Nyt on kyllä tällä ihmisellä pitänyt myös kiirettä, vaikka viiksiä ja häntää ei olekaan, enkä sananjalkojenkaan alle mahdu juoksentelemaan.

Koulujutut meinaan ovat nyt nyt todenteolla käyneet päälle. Tenttejä on ollut joka viikko. Viime viikolla oli hoitotyön taitokoe. Meitä oli kuusi oppilasta yhtäaikaa ja jaoimme jokaiselle jonkin tehtävän, joka piti suorittaa. Tehtäviä oli mm. nenämahaletkun laittaminen, vuoteen petaaminen potilaan maatessa siinä, potilaan siirtäminen vuoteesta toiseen, kaatuvan potilaan ohjaaminen turvallisesti lattialle ja avustaminen ylösnousemisessa, potilaan siirtäminen pyörätuolista sänkyyn... Itselleni osui alaraajahalvaantuneen potilaan siirtäminen pyörätuolista sänkyyn. Se meni ihan kivasti. Aikamoinen paine ja jännitys tilanteessa oli ja pikku virheitä tuli. Unohdin esim. lukita aluksi pyörätuolin (onneksi huomasin sen ennen siirtoa!!), potilaalle unohtui kengät jalkaan sängyssä ja pyörätuolin jalkatuetkin kenkkuilivat. Itse siirto meni jouhevasti ja suoritus oli hyväksytty!

Huomenna on vuorossa lääkelaskutentti (hui!) ja puhe-esitys suomen kielestä ja viestinnästä. Samaisesta aineesta pitäisi olla raporttikin sunnuntaina valmis, mutta tietokoneongelmat ovat estäneet koko raportin tekemisen loppuun!! Jahja puhe-esitys ja tentti ovat ohi, pitää todenteolla miettiä mistä saan sen raportin repästyä!

Toissa viikolla olleen hoitotyön kirjallisen tentin tuloksetkin tulivat ja sain nelosen! Hyvin meni!